Yhteystiedot

Pälkäneen Apteekki

Onkkaalantie 63, 36600 Pälkäne

puh. 020 757 9191
faksi 020 757 9199

Sijaintikartta

Avoinna:
Ma - pe klo 9 - 17
La
klo 9 - 13

Avainapteekit
Katso avainasiakastarjoukset


Historia

Pälkäneen apteekki 100 vuotta

Pälkäneen apteekki 1907Valkeakosken apteekin alainen haara-apteekki on perustettu Pälkäneelle vuoden 1886 lopulla. Ilmeisesti apteekin palveluja haluttiin monipuolistaa, koska jo vuonna 1893 heinäkuun kunnalliskokouksessa tehtiin aloite täydellisen apteekin saamiseksi kuntaan.

Kunnankokous päätti ”yksimielisesti mennä hallitukselta pyytämään, että apteeki oikeudet Pälkäneelle julistettaisiin haettavaksi. Kuitenkin sillä ehdolla ettei Pälkäneen kunta, tulevaisuudessakaan yhdellä eli toisella tavalla, tule rasitetuksi apteekin tähden.”

Hanke toteutui kuitenkin vasta 1907, kun avoimeksi julistetun Pälkäneen apteekin privilegio myönnettiin proviisori Hjalmar Wilhelm Björkmanille. Apteekkari Björkman avasi Pälkäneen apteekin 1.5.1908 Onkkaalan keskustassa Turvasen ja Syrjäsen (Saarisen) kaupan viereen Kauppakadulle. Samana vuonna aloitti myös Pälkäneen Osuuskauppa.

Apteekkari Hjalmar Wilhelm Björkman ja vaimonsa farmaseutti Aleksandra Björkman (os. Nikiforow)

Apteekkari Hjalmar Wilhelm Björkman

Apteekkari Hjalmar Wilhelm Björkman ja vaimonsa farmaseutti Aleksandra Björkman (os. Nikiforow) hoitivat yhdessä apteekkia 32 vuoden ajan. Myös heidän lapsistaan Bernhard Wilhelm ja Doris Naema opiskelivat farmaseutiksi ja työskentelivät apteekissa. Björkman perusti haara-apteekin Luopioisten kirkonkylään vuonna 1909. Björkman luopui apteekistaan 71-vuotiaana.

Björkmanien aikanaan lähes kaikki lääkkeet pillereistä, tipoista ja linimenteistä uutteisiin valmistettiin apteekissa. Käytetyimpiä lääkkeitä olivat kamferitipat ja kamferilinimentti, joita käytettiin lähes kaikkiin pienempiin tykytyksin ja kolotuksiin.

Apteekki päivysti kellon ympäri. Tästä johtui, että oppilas yleensä asui apteekilla. Hänen tehtävänään oli nousta yöllä palvelemaan lääkkeitä tarvitsevia asiakkaita. Apteekkari herätettiin vain tilanteessa, josta oppilas ei yksin selviytynyt.

1930-luvun lopulla Pälkäneellä oli 11 yläkansakoulua ja Pohjois-Hämeen kasvinviljelykoeasema Mynttäälässä. Pankin konttoreita oli kolme: Säästöpankki (1987), Maatalous-Osake-Pankki ja Kansallis-Osake-Pankki. Pälkäneellä oli useita teollisuuslaitoksia mm. Kostian Mylly ja Saha Oy, Pälkäneen sähkö Oy:n sähkölaitos, Häggerin saha ja mylly, kolme tiilitehdasta, turvepehkutehdas, konepaja ja kaksi meijeriä. Kunnalliskodissa oli 36 hoitopaikkaa ja kunnanlääkärinä toimi M. L. Haahti. (Suomen apteekkihakemisto, 1940).